Paljonko vuosilomaa työntekijälle pitää antaa?

Keitä tämä koskee

Lakisääteinen vuosiloma on annettava kaikille, jotka työskentelevät sinulla työsopimuksen perusteella.

• Toistaiseksi voimassa olevat ja määräaikaiset työntekijät · kyllä, vuosilomalaki (162/2005) koskee heitä ensimmäisestä päivästä alkaen.
• Osa-aikaiset työntekijät · kyllä, sama kertymävauhti kuin kokoaikaisilla, sovellettuna heidän tosiasiallisesti tekemiinsä päiviin tai tunteihin.
• Vuokratyöntekijät · loman antaa henkilöstövuokrausyritys, joka on työnantaja, ei käyttäjäyritys.
• Epäsäännöllisen tai nollatuntisopimuksen työntekijät · kuuluvat lain piiriin, mutta yleensä erillisen vapaan ja prosenttiperusteisen korvauksen kautta päiväkertymän sijaan (katso kohta "Mitä laki sanoo").

Lakisääteistä vuosilomaa ei tarvitse antaa aidosti itsenäiselle yrittäjälle tai toimeksiantosuhteessa työskentelevälle eikä toimitusjohtajalle, joka toimii pelkän toimitusjohtajasopimuksen perusteella · laki koskee työntekijöitä, ei yhtiön toimielimiä tai yrittäjiä.

Montako päivää sinun pitää antaa

Vuosiloma lasketaan arkipäivinä. Arkipäivä tarkoittaa maanantaista lauantaihin olevia päiviä lukuun ottamatta sunnuntaita ja tiettyjä pyhäpäiviä. Se ei ole kalenteripäivä eikä tavallinen viiden päivän työviikko, joten älä muunna lomapäiviä suoraan yksi yhteen, tai maksat liian vähän.

Täydeksi kertyväksi kuukaudeksi työntekijän on työskenneltävä vähintään 14 päivää tai vähintään 35 tuntia kyseisessä kalenterikuukaudessa. Loma kertyy lomanmääräytymisvuonna, joka kulkee 1.4.-31.3., ei kalenterivuoden mukaan.

Osa-aikaiset ja epäsäännöllinen työaika

Osa-aikainen kerryttää lomaa samalla 2 tai 2,5 arkipäivän kuukausivauhdilla kuin kokoaikainen, kunhan kuukausittainen ansaintaraja täyttyy · suhteuta loman ajoitus ja palkka tosiasiallisesti tehtyihin tunteihin. Kesken lomanmääräytymisvuoden (1.4.-31.3.) aloittava alkaa kerryttää lomaa aloituspäivästä ilman odotusaikaa. Jos työntekijä ei koskaan saavuta kuukausittaista ansaintarajaa, hän ei menetä oikeuttaan vaan kerryttää lomaa prosenttiperusteisen vapaan järjestelmän kautta päiväkertymän sijaan · tarkista kumpi malli soveltuu ennen kuin lupaat tietyn päivämäärän.

Loman rajat

• Lakisääteiset luvut ovat vähimmäismäärä · saat antaa enemmän, et vähemmän, esimerkiksi soveltaa 2,5 arkipäivän kuukausikertymää (30 päivää) alusta alkaen.
• Jos sinä työnantajana määräät ajankohdan, kesäloma on annettava yhdenjaksoisena kesälomakauden sisällä.
• Jos loma jaetaan sopimalla, vähintään 12 arkipäivää on silti annettava yhdenjaksoisena.
• Vähintään 24 päivää sijoitetaan kesälomakaudelle (2.5.-30.9.); loput (talviloma) pidetään 1.10.-30.4.
• Loman säästäminen (säästövapaa) on mahdollista tiettyjen päivärajojen ylittävältä osalta · kyseessä on aito säästöjärjestelmä, ei yksinkertainen vanhenemissääntö. Katso tarkat kynnykset kohdasta "Mitä laki sanoo".
• Työsuhteen päättyessä kertynyt mutta pitämätön loma maksetaan rahana (lomakorvaus), samalla laskutavalla kuin tavallinen lomapalkka.

Arkipyhät

Suomessa on noin 15 virallista yleistä vapaapäivää vuodessa, mutta vain noin 9-10 osuu arkipäivälle (arkipyhäksi) kunakin vuonna · osa juhlapäivistä on kiinteillä päivämäärillä ja osuu joinakin vuosina viikonlopulle ilman korvaavaa vapaapäivää. Ahvenanmaalla vietetään lisäksi Ahvenanmaan itsehallintopäivää (9. kesäkuuta), jota Manner-Suomessa ei vietetä. Arkipyhät maksetaan erikseen eikä niitä vähennetä pidetystä lomasta. Jouluaatto ja juhannusaatto ovat monilla työpaikoilla vakiintuneita vapaa- tai aattopäiviä, eivät vuosilomalain mukaisia erillisiä juhlapäiviä.

Mitä laki sanoo

Suomen vuosilomaa säätelee vuosilomalaki (162/2005) muutoksineen, keskeisesti lait 276/2013, 182/2016 ja 346/2019 (voimaan 1.4.2019, laajensi soveltamisen hyvin epäsäännöllisesti tai nollatuntisopimuksella työskenteleviin).

Kertymä ja lomanmääräytymisvuosi

Loma kertyy lomanmääräytymisvuonna, joka kulkee 1.4.-31.3. Jokaiselta täydeltä kertymiskuukaudelta (vähintään 14 työpäivää tai vähintään 35 työtuntia, sopimuksesta riippuen) työntekijä ansaitsee 2 arkipäivää, jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt alle vuoden, ja 2,5 arkipäivää, kun se on kestänyt vähintään vuoden. Näin syntyvät tutut 24 päivää (ensimmäinen vuosi) ja 30 päivää (toisesta vuodesta alkaen). Arkipäivä on Suomessa oma yksikkönsä: maanantaista lauantaihin, pois lukien sunnuntait ja määritelty joukko kirkollisia ja yleisiä pyhäpäiviä · ei kalenteripäivä eikä tavallinen viiden päivän työviikko, ja yleinen laskuvirheen lähde.

Vapaan malli hyvin epäsäännölliselle työlle

Vuoden 2019 uudistuksen (laki 346/2019, taustalla osin EU-oikeuskäytäntö loman kertymisestä työntekijöille, joilla ei ole taattuja tunteja) jälkeen työntekijä, jonka sopimus ei koskaan yllä 14 päivän tai 35 tunnin kuukausirajaan, kerryttää lakisääteisen oikeuden vapaaseen: 2 päivää tehtyä kalenterikuukautta kohti tavallisten lomapäivien sijaan. Tavallisen lomapalkan sijaan hän saa prosenttiperusteista korvausta: yleisesti 9 % edellisen lomanmääräytymisvuoden ansioista kyseiseltä työnantajalta, jos työsuhde on kestänyt alle vuoden, ja 11,5 %, kun se on kestänyt vähintään vuoden (kummastakin jätetään pois hätätyön ja ylityön korotukset). Tämä on suomalainen vastine muualla Pohjolassa nähdyille prosenttiperusteisille malleille, mutta rajattuna nimenomaan tähän epäsäännöllisen työn ryhmään koko henkilöstön sijaan.

Ajoitus · kesä- ja talvilomakausi

Laki jakaa vuoden kesälomakauteen (2.5.-30.9.) ja talvilomakauteen (1.10.-30.4.). Vähintään 24 arkipäivää kertyneestä lomasta on annettava kesälomakaudella; loput (talviloma) talvilomakaudella. Jos työnantaja määrää ajankohdan yksipuolisesti, kesäloma on annettava yhdenjaksoisena. Jos osapuolet sopivat loman jakamisesta pidemmälle, laki edellyttää silti, että vähintään 12 arkipäivää annetaan yhdenjaksoisena · Suomen pakottava vähimmäisyhtenäinen jakso. Työnantajan on ilmoitettava loman ajankohdasta vähintään kuukautta ennen, tai vähintään kaksi viikkoa ennen, jos kuukauden ilmoitusaika ei ole mahdollinen.

Säästövapaa ja loman siirtäminen

Sopimalla lomakauden loman se osa, joka ylittää 18 päivää, voidaan säästää myöhempään lomakauteen; lisäksi työntekijällä on vahvempi oikeus säästää se osa, joka ylittää 24 päivää, edellyttäen ettei tästä aiheudu vakavaa haittaa työnantajan toiminnalle. Kyseessä on aito säästöjärjestelmä, ei yksinkertainen pidä-tai-menetä-määräaika. Säästämisen ja säästetyn vapaan pitämisen tarkat menettelyt (sopimisen ajankohta ja ilmoitusajat) määräytyvät lain ja mahdollisen työehtosopimuksen mukaan · tarkista täsmälliset määräajat ajantasaisesta vuosilomalaista tai omasta työehtosopimuksestasi ennen kuin lyöt lukkoon kiinteitä päivämääriä.

Loman siirto sairauden vuoksi (VLL 25 §)

Vuosilomalain 25 §:n mukaan loma, joka muuten osuisi työntekijän työkyvyttömyysajalle, voidaan siirtää. Laki 182/2016 palautti työntekijän oman vastuun kattaman omavastuuajan: loman aikaisen työkyvyttömyyden ensimmäiset 6 päivää luetaan tavallisesti työntekijän omalle vastuulle, ja vain tämän ylittävät sairauspäivät oikeuttavat siirtoon. Omavastuuajan täsmällinen soveltamisala riippuu loman määrästä ja mahdollisesta työehtosopimuksesta: omavastuu koskee lähtökohtaisesti vain yli 24 päivää lomaa ansaitsevia (eli 30 päivän ryhmää) eikä sitä sovelleta, jos työehtosopimus (esimerkiksi kunta-alan KVTES) säilyttää täyden siirto-oikeuden. Varmista oma tilanteesi ajantasaisesta vuosilomalaista ja sovellettavasta työehtosopimuksesta.

Lomapalkka ja lomakorvaus

Kuukausi- ja viikkopalkkaiset työntekijät saavat loman ajalta normaalin palkkansa. Tunti- tai urakkapalkkaisille, jotka työskentelevät vähintään 14 päivää kuukaudessa, lomapalkka lasketaan keskimääräisestä päiväpalkasta (edellisen lomanmääräytymisvuoden tosiasiallisilta työpäiviltä kertyneet ansiot, ylityökorotuksia lukuun ottamatta) kerrottuna lakisääteisellä kertoimella, joka kasvaa pidettyjen lomapäivien määrän mukana. Vapaan prosenttimallin piirissä olevat saavat sen sijaan 9 % tai 11,5 % ansioista. Työsuhteen päättyessä kertynyt mutta pitämätön loma maksetaan rahana lomakorvauksena, samalla menetelmällä kuin jos loma olisi pidetty.

Lomaraha

Laajasti käytetty noin 50 %:n lomaraha lomapalkasta on osa suomalaista työelämää, mutta se perustuu työehtosopimuksiin, ei vuosilomalakiin · se ei ole yleinen lakisääteinen etu, vaan sen kattavuus riippuu siitä, mikä työehtosopimus työnantajaa koskee.

Keitä laki ei koske

Laki koskee työsopimuksella työskenteleviä työntekijöitä. Se ei koske aidosti itsenäisiä yrittäjiä eikä yhtiön toimitusjohtajaa, joka toimii pelkän toimitusjohtajasopimuksen perusteella. Raja sen suhteen, milloin toimitusjohtajan rooli kääntyy työntekijäasemaksi, on tapauskohtainen.

Usein kysytyt kysymykset

Lähteet

• Vuosilomalaki 162/2005 · Finlex, virallinen säädöstietopankki
• Vuosilomalaki · Finlex, epäviralliset englanninkieliset käännökset
• Laki vuosilomalain muuttamisesta 276/2013 · Finlex
• Laki vuosilomalain muuttamisesta 182/2016 · Finlex
• Laki vuosilomalain muuttamisesta 346/2019 · Finlex
• PAM · Vuosiloma: miten se kertyy, määräytyy ja pidetään
• YTK Työelämäpalvelut · vuosiloman kertyminen
• YTK Työelämäpalvelut · lomapalkka
• Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) · Vuosilomalaki-esite
• ERTO · vuosiloman ansaitseminen
• KT Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat · vuosiloman siirto ja omavastuuaika (KVTES; VLL 25 §)
• Helsingin yliopiston almanakkatoimisto · arkivapaat 2026